onnelliset ihmiset tekevät viihtyisän kunnan

Kirjoitin Outokummun seutuun (20.5.2021) pohdintaa siitä, kuinka työnohjausmaailmasta tuttu käsitys psykologisista perustarpeista eli autonomian, kyvykkyyden ja yhteisöllisyyden kokemisesta voisi antaa myös kaupungin kehittämiseen hyvän näkökulman. Kirjoitan mielipidekirjoituksessa, että kaltaiselleni ihmisille Outokumpu on ollut paikkakunta, jossa psykologisiin perustarpeisiin on ollut helppo vastata – olen löytänyt oman paikkani täällä luontevasti. Mutta kaikille näin ei ole, ja siksi tarvitaan vasemmistolaista politiikkaa, joka toimii sen eteen, että hyvä elämä on mahdollista jokaiselle. Miten esimerkiksi?

➡️ Lähdetään kaupunkina reippaasti mukaan yksinäisyyttä, syrjäytymistä ja mielenterveyden haasteita ennaltaehkäiseviin hankkeisiin ja aloitteisiin. Kuntarajoja ylittävät hankkeet ovat hyvä keino yhdistää voimia monelle kunnalle yhteisten haasteiden äärellä, jakaa asiantuntemusta ja ottaa käyttöön hyviä käytäntöjä. Hankkeiden kautta on myös mahdollista kokeilla uusia matalan kynnyksen tuen ja avun muotoja, joiden toteuttaminen alusta alkaen yksin voisi olla hankalaa.

➡️ Tuetaan seuroja ja yhdistyksiä taloudellisesti ja tiedotuksessa enemmän, jotta kaikille avointa toimintaa on mahdollista järjestää, ja jotta toiminta löytää kävijöitä myös jo valmiiksi aktiivisen outokumpulaisjoukon ulkopuolelta. Esimerkiksi painamalla lehtinen, joka julkaistaan puolivuosittain seutuopiston kurssiesitteen välissä, josta käy ilmi kunkin paikallisen aktiivisen yhdistyksen tai seuran ajankohtainen toiminta ja miten siihen pääsee liittymään mukaan – samaan tyyliin kuten yrityksiä esiteltiin Paikallista osaamista -lehtisessä tässä hiljattain.

➡️ Nähdään jokaisen outokumpulaisen hyvä elämä tavoitteena myös muuten kuin vain hyvinvointipalveluiden näkökulmasta. Outokummun hyvinvointipalvelujen visio on, että jokainen outokumpulainen elää hyvää elämää. Sitä kohti siis mennään, kun täällä keskustellaan hyvinvointipalveluiden (varhaiskasvatus & koulut, kulttuuri, liikunta, nuorisotyö) resursseista ja onnistumisesta – hyvä! Ajatusta voidaan kuitenkin laajentaa koskemaan myös kaikkea muuta: kaupunkirakennesuunnittelua, omistajapolitiikkaa, hallintoakin.

Kaupungin imagoa voi kiillottaa tai markkinoida hienoin sanoin ”maailmalle”, mutta lopputulos on tyhjä, jos täällä asuvien ihmisten kokemus elämästä on toinen. Siksi kaupungin täytyy pitää kaikki mukana ja huolehtia siitä, että jokaisen täällä asuvan on mahdollista kokea voivansa vaikuttaa omaan elämäänsä, saavansa onnistumisen kokemuksia arjessaan ja kuuluvansa johonkin yhteisöön.

ylen vaalikone on julkaistu

Ylen vaalikone on julkaistu tällä viikolla. Vaalikone on hyvä tapa etsiä itselleen sopivaa ehdokasta myös oman välittömän tuttavapiirin ulkopuolelta. Kannattaa lukea myös perustelut ja muut tekstit, joita ehdokas on koneeseen jättänyt, sillä – omasta kokemuksesta tiedän – että niihin on luultavasti nähty jonkin verran vaivaa 😅

Omat vastaukseni löydät tämän linkin takaa: https://vaalikone.yle.fi/kuntavaalit2021/170/ehdokkaat/6018?lang=fi-FI

Jos sinulla tulee kysyttävää vastauksistani tai olet jostakin eri mieltä, ja haluat kertoa oman kantasi, ole matalalla kynnyksellä yhteydessä sähköpostilla allimadelaine(at)gmail.com tai Instagramissa @allimadelaine.

kuntien tulee tehdä vain ilmastokestäviä päätöksiä

Ekososiaalisesti kestävän yhteiskunnan rakentaminen edellyttää kaikkien yhteiskuntasektorien sitoutumista toimiin. Monessa kunnassa toimiin on onneksi jo ryhdytty. Myös Outokumpu on sitoutunut hiilineutraali kunta -verkostoon ja kuluvalla valtuustokaudella on mm. edistetty ekologista liikkumista ja alettu selvittää aurinkopaneelien hyödyntämistä julkisissa rakennuksissa.

Vielä on kuitenkin paljon tehtävää. Kuten Vasemmistonuorten kannanotossa todetaan, ilmastokestävän yhteiskunnan rakentamisessa on kyse systeemitason muutoksesta, jossa luonnon reunaehdot asetetaan politiikan keskiöön.

Vasemmistonuorten mukana vaadin, että suomalaisten kuntien tulee tehdä pelkästään ilmastokestäviä päätöksiä. Miten?

Ilmastovaikutusten arviointi
Vahvistetaan ilmastovaikutusten arviointia osana päätöksentekoa. Käytetään kuntien julkisia hankintoja voimallisesti strategisena työkaluna ekologiselle rakenneuudistukselle.

Elinkeinot ja työpaikat
Otetaan ekologisuus elinkeino- ja omistajaohjauksen keskiöön. Luodaan ympäristölle ystävällisiä työpaikkoja, tuetaan ja kehitetään ekologista yrittämistä, kiertotaloutta sekä yhteiskäyttökulttuuriin kannustavia yrityksiä ja yhdistyksiä. Työllisyyttä edistävät toimet ja ilmastoteot on mahdollista ja järkevää yhdistää.

Ekologinen liikkuminen
Ympäristön kannalta kestävän liikkumisen tulee tulevaisuuden kunnissa olla itsestäänselvyys. Turvalliset ja esteettömät kevyen liikenteen väylät kannustavat liikkumaan pyörällä tai jalan – ja polkuautolla tai potkukelkalla, kuten Outokummussa on tapana. Unelmieni Outokummusta pääsee myös helposti ja kätevästi julkisilla niin Kolille vaeltamaan, Helsinkiin työkeikalle kuin Viinijärvelle kirpputoriretkellekin.

Vasemmistonuorten kannanottoa lainaten:
”Hyvinvointivaltio ei aikanaan rakentunut itsestään. Hiilinegatiivisten kuntien rakentaminen vaatii saman kokoluokan ponnistuksia, määrätietoisuutta ja keskittymistä oikeisiin asioihin. Tosiasiat tulee tunnustaa: nykyinen talousjärjestelmämme ei ole kestävä.”

Kunnissa päättäjät voivat toimia aktiivisesti ja oma-aloitteisesti rakenteellisten muutosten edistämiseksi. Vaaditaan siis muutosta, ja tehdään se 🌱

pohdintaa puolueen valinnasta

Ehdokkaaksi lähtemisen myötä olen ollut uuden äärellä, kun puoluevalintaani on pyydetty perustelemaan. Vastaus on ollut usein aika ontuva, koska olen vilpittömästi yllättynyt kysymyksestä – puoluevalinta tuntui itselleni niin ilmiselvältä, että kuvittelin sen loistavan myös läpi jo ennen vaaleihin lähtöä. Muistaakseni ensimmäiset perustelut, joita olen antanut, olivat luokkaa ”vasemmisto vaan on mun puolue”. Ei tullut kovin vakuuttava olo kun sanoi noin 😅🤦🏻‍♀️

Tosiasiassa matka vasemmistoliiton jäseneksi on alkanut jo teininä, kun liityin eläinoikeusjärjestö Animaliaan. Eläinten oikeuksien puolustaminen tuntui tärkeältä: tajusin, että ihmisen tehtävänä on pitää niiden puolta, jotka eivät siihen itse kykene. Silloin Animaliassa kampanjoitiin muun muassa mäkkärin ”Syökää kanaa!” -mainoskamppista vastaan sloganilla ”Syökää porkKanaa!” ja levitettiin tietoa tehotuotetun lihan ongelmista. Broilerin tehotuotanto oli yläasteikäiselle minulle aivan käsittämätön vääryys, ja niin ajattelen vieläkin. Silloin alkoi pikku hiljaa karttua käsitys yhdistys- ja järjestömaailmasta, erilaisista ihmistenvälisistä yhteenliittymistä, joiden toimintaa ajavat yhteiset tavoitteet ja toiveet paremmasta maailmasta. Vasemmistonuoriin liityin muistaakseni muutamaa vuotta myöhemmin lukioikäisenä, kun Maailma kylässä -festivaalilla tuli vastaan koju, jonka sisällöt puhuttelivat. En kuitenkaan aktivoitunut järjestössä koskaan rivijäsenyyttä enempää, koska muut mielenkiinnon kohteet veivät huomion. Vähitellen puoluetta seuraamalla syntyi luottamus, että vasemmistoliikkeessä on voimaa ja hyvää tahtoa, jota haluan nyt ehdokkaana kannattaa.

Vasemmistoliiton periaateohjelman ensimmäinen lause kuuluu näin:
”Vasemmiston tavoitteena on vapauttaa ihmiskunta sodasta, sorrosta, puutteesta ja eriarvoisuudesta.”

Tuon tavoitteen olen valmis allekirjoittamaan, ja sitä tarkoitan sanomalla, että vasemmisto on mulle oikea puolue. Tavoite on valtava, mutta niin on myös tahto mennä sitä kohti. Ajattelen, että vasemmiston ehdokkaana voin luottaa siihen, että porukka, johon kuulun, pitää pienemmän puolta, ei jätä ketään yksin, ja perustaa toimintansa tasa-arvoon.