Hyvät ystävät.

Luotatteko te, että kaikki vielä kääntyy tästä paremmaksi? 

Viimeiset vuodet ovat järkyttäneet normaalin tasapainoa, ja viimeiset kuukaudet ovat viimeistään osoittaneet, että vieläkin huojuvampia aikoja voi yhä olla edessä. Koko maailmaa horjuttanut koronapandemia, koko maailmaa koskettava ilmastonmuutoksen eteneminen, ja nyt Eurooppaa ja läntistä maailmaa syvästi järkyttävä Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa värittävät tänä vappuna yhteistä juhlaamme. Tulevaisuuteen on vaikea katsoa, on vaikea luottaa että helpompia vuosia olisi luvassa.

Monelle meistä pitkään kestänyt poikkeus normaalista, alati järkkyvä tasapaino, on ollut raskas taakka kannettavaksi muun elämän ohella. Minulle paatuneena optimistina on ollut uudella tavalla ahdistavaa kohdata oman tulevaisuususkon murentuminen viime kuukausien lohduttomien sotauutisten myötä. Olen syvästi kyseenalaistanut omaa rooliani maailmassa, olen hävennyt sitä, että olen ihminen, koska meillä ihmisillä on kyky näin silmittömästi tuhota toinen ihminen. 

Olen kasvanut Neuvostoliiton jälkeiseen maailmaan, ja olen saanut muodostaa maailmankuvani kestävän rauhan perustalle. Olen saanut kasvaa luottaen siihen, että meillä ihmiskuntana olisi olemassa muitakin keinoja pönkittää vallan tai suuruudentunnon kaipuutamme kuin toisten ihmisten tappaminen ja alueiden valtaaminen väkivalloin. Nyt Venäjän hyökkäyssota on osoittanut, että se perusta, jolle maailmankuvani on rakentunut, on ollut harhaa, ja joudun rakentamaan uudelleen käsitykseni ihmisestä, ja ihmiskunnan kehittymisestä. Joudun myös muodostamaan kantani sotilasliittoon pyrkimisestä, joudun etsimään tietoa ydinaseista, siviilitiedustelijoista, 72 tunnin hätävarasta, väestönsuojista. Tämä kaikki on uutta ja epämukavaa.

Tunnistan, kuinka kyynisyys ja passiivisuus alkavat tuntua houkuttelevilta, helpoilta ratkaisuilta reagoida monimutkaiseen ja vaikeaan tilanteeseen. Kyllä joku muu hoitaa, kyllä joku minua viisaampi miettii mikä vaihtoehto on paras… Mutta haluammeko me todella päästä tässä maailman hetkessä helpolla? Haluammeko päästä helpolla, vai haluammeko Muuttaa maailmaa, muuttaa ihmiskuntaa kohti oikeudenmukaista, syvästi eettistä ja yhdenvertaista huomista? Jos ja kun näin haluamme, ainoa vaihtoehto on toimia sen eteen, että oma ja muiden usko tulevaan olisi omissa käsissämme. Vaihtoehto on ottaa yhteiskunnassa aktiivinen rooli. Me voimme olla aktiivisia sillä sektorilla, siinä yhteisössä johon kukin kuulumme. Me kaikki voimme vaikuttaa ainakin siihen ihmiseen tai asiaan, joka on meistä kädenmitan päässä ja siihen, joka kuulee meidän äänemme. Meidän täytyy äänekkäästi vastustaa kyynistymistä, välinpitämättömyyttä ja vastuun väistelyä. Meidän täytyy vastustaa vallan väärinkäyttöä. Meidän täytyy vastustaa sotaa kaikin voimin.

Ja me voimme tehdä paljon täällä Outokummussa. Paikallispolitiikassa vajaa vuoden mukana olleena voin havaintoihini pohjaten rehellisesti todeta, että haavoittuvassa asemassa olevasta ihmisestä välittäminen on outokumpulaisessa paikallispolitiikassa läsnä. Esimerkiksi Vasemmiston ja demareiden yhdessä tekemä Ikäihmisten Arjen Apuri -aloite on edennyt nyt toteutukseen, ja yksin asuvat ikäihmiset voivat saada matalan kynnyksen apua, ja tukea seurustelukaverista, joka toivottavasti auttaa niin yksinäisyyteen kuin vaikka lampun vaihtoonkin. Uutena on aloitettu myös vapaaoppilaspaikkakäytäntö, joka mahdollistaa vähävaraisen perheen lapsen osallistumisen taiteen perusopetukseen kansalaisopistossa maksutta. Kaupungin strategiassa on oma osuutensa lasten ja nuorten tärkeiksi pitämille asioille, joita me valtuutetut olemme sitoutuneet edistämään yhdessä kaupungin työntekijöiden kanssa. Yhtenä tärkeimmistä on kiusaamisen ehkäisy ja lasten ja nuorten mielenterveyden tukeminen. Vastaavia esimerkkejä paikallisesta päätöksenteosta voisin luetella enemmänkin.

Valtion tasolla vasemmistolaista ja feminististä politiikkaa tarvitaan juuri nyt kantamaan vastuu siitä, että aikanaan työväenliikkeen rakentama hyvinvointivaltio kykenee jatkossakin tarjoamaan kaikille yhdenvertaiset ihmisten tarvitsemat peruspalvelut – muun muassa sairaanhoidon, varhaiskasvatuksen ja peruskoulun – ja että näiden alojen ammattilaiset saavat työstään arvoisensa toimeentulon. Kyse on siitä, kuinka yhteisiä varojamme päätetään käyttää.

Politiikkaa ei tehdä sen vuoksi, että jonkun nimi jäisi historiaan, että joku valittaisi uudelle kaudelle, tai että jonkun kannatusmittauksen luvut olisivat tietyssä järjestyksessä, vaikka joskus siltä voisi vaikuttaakin. Politiikkaa ei tehdä poliitikkojen itsensä vuoksi, vaan sitä varten, että maailma, valtio tai kaupunki olisi paremmalla tolalla sen jälkeen, kun kaikkien ääntä on kuultu. Politiikkaa tehdään, että maailma olisi kaikille parempi paikka. Tai siihen ainakin meidän tulee päämäärätietoisesti yhdessä pyrkiä.

. . .

Meillä ihmisillä on onneksi tuhoamisen kyvyn vastapainona myös paljon keinoja parantaa toinen toisemme. Niinä hetkinä, kun tulevaisuususkosta ja luottamuksesta on jäljellä vain rippeet, toinen ihminen voi aina auttaa toista. Kuunteleminen koko olemuksella, hoivaaminen ja hoitaminen, avun ja tuen tarjoaminen, ystävyyden osoittaminen – niitä meistä jokainen voi toiselle ihmiselle antaa, ja niitä meistä jokainen vaikeina hetkinä tarvitsee. 

Jollekulle uskonto voi tuoda turvan ja rauhan luottaa siihen, että hätää ei ole. Minä olen elänyt tähän saakka ilman uskoa mihinkään jumaliin, mutta uskonnon roolia paikkaamaan olen sen sijaan saanut syntymälahjana rakkauden taiteisiin. Taiteiden puoleen olen kääntynyt myös nyt, kun toiveikkuuden herättely ei tule niin luonnostaan. Siispä nyt tämän puheen loppuun luen teille tällä hetkellä itseäni puhuttelevan runon Eeva Kilven kokoelmasta Animalia (1987). 

(koko runo löytyy kirjasta, tässä pieni ote)
“Nuo kuuset eivät jätä minua rauhaan.
Ne tietävät kuolevansa
ja haluavat sitä ennen jättää minulle tietonsa,
tehdä minusta perillisensä.

Hiljaa-katsominen avaa maailmojen rajat.
Kasvien kanssa, eläinten seurassa
ei puhe sulje portteja.”

Hyvää vappua ja kevättä! Kiitos kun kuuntelitte.

Alli Mattila 1.5.2022

Olen ehdolla aluevaaleissa Pohjois-Karjalassa numerolla 249. Kuntavaaleihin verrattuna numero ei ole niin kiva, valittavissa olevan aluevaltuuston päätösvallan alla olevat asiat aiheuttavat enemmän huolta kuin intoa, ja aikataulu on hengästyttävän kiivas. Kuitenkin tässä sitä ehdolla ollaan!

Kolme ajatusta tulevan aluevaltuuston toiminnasta:

1. Terveydenhuoltoa ei ole ilman hoitavia käsiä ja katseita
Strategiseksi tavoitteeksi on otettava työntekijöiden jaksaminen, työssäviihtyminen ja mahdollisuudet vaikuttaa oman työn olosuhteisiin. Etähoitaminen voi olla vaihtoehto, mutta mahdollisuus kasvokkaiseen hoitoon on oltava yhdenvertaisesti kaikilla alueen ihmisillä. Vuorovaikutus on aina osa ihmisten hoitoa, ja kasvokkainen kohtaaminen on monessa hoito- ja hoivatilanteessa tehokkaampaa ja tarkoituksenmukaisempaa kuin etäpalvelu.

2. Mielenterveyspalveluiden painopistettä siirrettävä diagnoosikeskeisyydestä ihmiskeskeisyyteen
Moni mielenterveyspulmista kärsivä törmää avunsaannin hitauteen mm. raskaiden diagnoosiprosessien vuoksi. Moni mielen pulma kuitenkin voisi helpottua jos laadukasta apua saisi jo ennen diagnoosia – ja välttämättä kaikkiin pulmiin diagnoosia ei edes tarvittaisi. Keroputaan mallin / avoimen dialogin hoitomallin periaatteita soveltamalla myös muualla kuin Länsi-Pohjassa voidaan kehittää mielenterveyspalvelujen järjestelmää enemmän ihmisiä ja heidän läheisiään palvelevaksi.

3. Rahat ja resurssit on suunnattava ydintoimintoihin ja niiden kehittämiseen
Hoivavelan, sotealan työvoimakriisin ja koronarajoitusten aiheuttamien yhteisöllisten haavojen paikkaamisen aikana kalliiden metauudistusten (tietojärjestelmät, tiedolla johtamisen järjestelmät tms.) tekeminen ei tunnu maallikosta järkevältä. Tietojärjestelmien uudistaminen on myös ihan kaikkia osapuolia työllistävä prosessi (opiskelijana parissa tietojärjestelmäuudistusfarssissa mukana olleena kuvittelen tietäväni), joten on hyvä, että Aster-hankkeen kanssa otettiin nyt aikalisä.

Ennakkoäänestys 12.1.–18.1.
Vaalipäivä 23.1.

Ylen vaalikonevastaukset: https://vaalikone.yle.fi/aluevaalit2022/14/ehdokkaat/1495?lang=fi-FI
Karjalaisen vaalikonevastaukset: https://www.karjalainen.fi/maakunta/karjalaisen-aluevaalikone-on-k%C3%A4yt%C3%B6ss%C3%A4-vertaa-kuka-pohjois-karjalan-ehdokkaista-on-samaa-mielt%C3%A4-kanssasi#/177/kandidaatti/34252
Helsingin Sanomien vaalikonevastaukset: https://www.vaalikone.fi/alue2022/ehdokkaat/170/6937

Viime maanantaina 16.8.2021 Outokummun kaupunginvaltuusto kokoontui ensimmäistä kertaa. Valtuusto valitsi keskuudestaan ja muista kuntalaisista henkilöt kunnan eri luottamustehtäviin ja toimielimiin. Sain kunnian ja luottamuksen toimia valtuuston toisena varapuheenjohtajana sekä hyvinvointilautakunnan jäsenenä. Otan nämä tehtävät ilomielin vastaan!

Luottamustehtävistä neuvoteltiin valtuustoryhmien kesken kesällä. Täytyy sanoa, että uutena aktiivina kuntapolitiikassa tämä osuus tuntui vieraimmalta ja hiukan yllättävältäkin. Poliitikkojen keskinäiset neuvottelut eivät (ihan syystä!) näy mediassa tai avaudu kansalaisille, joten en oikein tiennyt, mitä odottaa. Olin toki puolueporukalta kuullut, että vaalien jälkeen on luvassa tällainen ”tanssi”. Kiitän itseäni nyt siitä, että olen opiskellut puheviestintää, enkä ihmettele sitä, että näitä neuvotteluita ei paljoa avata yleisölle – neuvotteluprosessi vaatii rauhaa, aikaa ja hyviä neuvottelijoita (: Lopulta ymmärtääkseni neuvotteluiden lopputulos oli sillä tavalla tasapainoinen, että yhteistyöhön ja uuteen valtuustokauteen lähdetään hyvässä hengessä.

Minun näkökulmastani tuleva valtuustokausi alkaa odottavaisin ja innostunein tunnelmin. Tiedostan, että Outokumpu muun maailman ohella on monenlaisten ratkottavien haasteiden äärellä eikä pienen ikääntyvän kunnan tilanne ole ns. ”auvoisa”, mutta omalle luonnolleni on tyypillistä lähestyä haasteita mahdollisuuksien, luovuuden ja ratkaisukeskeisyyden kautta. Minulla on jo paljon ajatuksia ja ideoita, joilla esimerkiksi nuorten yhteiskunnallista osallisuutta ja mielenterveyskompetenssia voitaisiin vahvistaa, kulttuurimyönteistä ilmapiiriä edistää ja luontokatoa ehkäistä Outokummussa. Lisäksi olen erityisen innostunut osallistumaan viime valtuustokaudella perustetun elämänlaaturahaston jakoprosessin ja/tai -periaatteiden määrittelyyn sekä osallistavan budjetoinnin menetelmien kehittämiseen.

Kuitenkin, pidän tietyllä tapaa jarrun pohjassa vielä kun työskentely ja oma kunnallinen luottamustoiminta on näin alkutaipaleella, sillä ymmärrän, että kaikkien ajatusten esittäminen samoja reittejä pitkin ei ole välttämättä hedelmällistä ja tehokasta. Nyt siis koetan ensiksi hahmottaa kunnallisen vaikuttamisen reittejä ja prosesseja, sekä tutustua muihin poliitikkoihin ja viranhaltijoihin, jotta viestit ja ideat menevät perille sitten, kun niiden aika on oikea.

Tulevalla viikolla kokoontuu uusi kaupunginhallitus, jonka kokouksiin osallistun valtuuston toisen varapuheenjohtajan roolissa ilman äänioikeutta. Lisäksi tiistaina on ensimmäinen hyvinvointilautakunnan kokous. Jos sinulla on mitään mielen päällä tai haluaisit kysyä jotakin näihin kokouksiin tai yleisesti kuntapolitiikkaan liittyen, älä epäröi ottaa yhteyttä!

sähköposti: alli.mattila@luottamus.outokummunkaupunki.fi
instagram: @allimattila_

Vaalit tulivat ja menivät ja henkilökohtainen vaalitulokseni oli minulle varsin iloinen yllätys. Tulin valituksi Outokummun kaupunginvaltuustoon 92:lla äänellä, joista jokaisesta olen todella kiitollinen. Äänten määrä antaa minulle selkeän viestin kuntalaisten luottamuksesta, ja haluan olla tuon luottamuksen arvoinen valtuutettu. Tulevalla kaudella pyrin olemaan aktiivinen, keskusteleva ja asioihin huolella perehtyvä valtuutettu, sekä pitämään korvat höröllä ja silmät avoinna outokumpulaisten ajatuksille ja asioille kaikkialla missä kuljenkin.

Kesällä vaalien jälkeen uuden valtuuston työskentelyn aloittamista on pohjustettu kokouksin ja koulutuksin, mutta sen verran kevyesti, että olen pystynyt hyvin palautumaan ja lomailemaan tämän kesän. Syksy tuo tullessaan paitsi uuden luottamustehtävän, myös kaksi uutta työtä sekä meille juuri kotiutuneen koiranpennun kasvatusta talon tavoille. Siis paljon uuden oppimista ja omaksumista, minkä takia palautuminen on nyt elintärkeää.

Uusi valtuusto kokoontuu ensimmäisen kerran maanantaina 16.8. klo 18. Outokummun kaupunginvaltuuston kokouksia voi seurata livetallenteina YouTubesta ja ensimmäisen kokouksen asialista on jo julkaistu kaupungin sivuilla. Kokouksessa muun muassa valitaan valtuuston puheenjohtajisto, jäsenet kaupunginhallitukseen ja kaikkiin lautakuntiin sekä jäsenet neuvottelukuntien, kuntayhtymien ja tytäryhtiöiden hallituksiin.

Odotan kaikkea tulevaa uutta innolla, mutta myös maltilla. Valtuustokausi kestää neljä vuotta, ja alku on aina opettelua, kuuntelua ja tarkastelua. Kirjoittelen ensimmäisen kokouksen jälkeen lisää mietteistäni tulevaa kautta kohtaan. Kuulemiin!

Kirjoitin Outokummun seutuun (20.5.2021) pohdintaa siitä, kuinka työnohjausmaailmasta tuttu käsitys psykologisista perustarpeista eli autonomian, kyvykkyyden ja yhteisöllisyyden kokemisesta voisi antaa myös kaupungin kehittämiseen hyvän näkökulman. Kirjoitan mielipidekirjoituksessa, että kaltaiselleni ihmisille Outokumpu on ollut paikkakunta, jossa psykologisiin perustarpeisiin on ollut helppo vastata – olen löytänyt oman paikkani täällä luontevasti. Mutta kaikille näin ei ole, ja siksi tarvitaan vasemmistolaista politiikkaa, joka toimii sen eteen, että hyvä elämä on mahdollista jokaiselle. Miten esimerkiksi?

➡️ Lähdetään kaupunkina reippaasti mukaan yksinäisyyttä, syrjäytymistä ja mielenterveyden haasteita ennaltaehkäiseviin hankkeisiin ja aloitteisiin. Kuntarajoja ylittävät hankkeet ovat hyvä keino yhdistää voimia monelle kunnalle yhteisten haasteiden äärellä, jakaa asiantuntemusta ja ottaa käyttöön hyviä käytäntöjä. Hankkeiden kautta on myös mahdollista kokeilla uusia matalan kynnyksen tuen ja avun muotoja, joiden toteuttaminen alusta alkaen yksin voisi olla hankalaa.

➡️ Tuetaan seuroja ja yhdistyksiä taloudellisesti ja tiedotuksessa enemmän, jotta kaikille avointa toimintaa on mahdollista järjestää, ja jotta toiminta löytää kävijöitä myös jo valmiiksi aktiivisen outokumpulaisjoukon ulkopuolelta. Esimerkiksi painamalla lehtinen, joka julkaistaan puolivuosittain seutuopiston kurssiesitteen välissä, josta käy ilmi kunkin paikallisen aktiivisen yhdistyksen tai seuran ajankohtainen toiminta ja miten siihen pääsee liittymään mukaan – samaan tyyliin kuten yrityksiä esiteltiin Paikallista osaamista -lehtisessä tässä hiljattain.

➡️ Nähdään jokaisen outokumpulaisen hyvä elämä tavoitteena myös muuten kuin vain hyvinvointipalveluiden näkökulmasta. Outokummun hyvinvointipalvelujen visio on, että jokainen outokumpulainen elää hyvää elämää. Sitä kohti siis mennään, kun täällä keskustellaan hyvinvointipalveluiden (varhaiskasvatus & koulut, kulttuuri, liikunta, nuorisotyö) resursseista ja onnistumisesta – hyvä! Ajatusta voidaan kuitenkin laajentaa koskemaan myös kaikkea muuta: kaupunkirakennesuunnittelua, omistajapolitiikkaa, hallintoakin.

Kaupungin imagoa voi kiillottaa tai markkinoida hienoin sanoin ”maailmalle”, mutta lopputulos on tyhjä, jos täällä asuvien ihmisten kokemus elämästä on toinen. Siksi kaupungin täytyy pitää kaikki mukana ja huolehtia siitä, että jokaisen täällä asuvan on mahdollista kokea voivansa vaikuttaa omaan elämäänsä, saavansa onnistumisen kokemuksia arjessaan ja kuuluvansa johonkin yhteisöön.

Ylen vaalikone on julkaistu tällä viikolla. Vaalikone on hyvä tapa etsiä itselleen sopivaa ehdokasta myös oman välittömän tuttavapiirin ulkopuolelta. Kannattaa lukea myös perustelut ja muut tekstit, joita ehdokas on koneeseen jättänyt, sillä – omasta kokemuksesta tiedän – että niihin on luultavasti nähty jonkin verran vaivaa 😅

Omat vastaukseni löydät tämän linkin takaa: https://vaalikone.yle.fi/kuntavaalit2021/170/ehdokkaat/6018?lang=fi-FI

Jos sinulla tulee kysyttävää vastauksistani tai olet jostakin eri mieltä, ja haluat kertoa oman kantasi, ole matalalla kynnyksellä yhteydessä sähköpostilla allimadelaine(at)gmail.com tai Instagramissa @allimadelaine.

Ekososiaalisesti kestävän yhteiskunnan rakentaminen edellyttää kaikkien yhteiskuntasektorien sitoutumista toimiin. Monessa kunnassa toimiin on onneksi jo ryhdytty. Myös Outokumpu on sitoutunut hiilineutraali kunta -verkostoon ja kuluvalla valtuustokaudella on mm. edistetty ekologista liikkumista ja alettu selvittää aurinkopaneelien hyödyntämistä julkisissa rakennuksissa.

Vielä on kuitenkin paljon tehtävää. Kuten Vasemmistonuorten kannanotossa todetaan, ilmastokestävän yhteiskunnan rakentamisessa on kyse systeemitason muutoksesta, jossa luonnon reunaehdot asetetaan politiikan keskiöön.

Vasemmistonuorten mukana vaadin, että suomalaisten kuntien tulee tehdä pelkästään ilmastokestäviä päätöksiä. Miten?

Ilmastovaikutusten arviointi
Vahvistetaan ilmastovaikutusten arviointia osana päätöksentekoa. Käytetään kuntien julkisia hankintoja voimallisesti strategisena työkaluna ekologiselle rakenneuudistukselle.

Elinkeinot ja työpaikat
Otetaan ekologisuus elinkeino- ja omistajaohjauksen keskiöön. Luodaan ympäristölle ystävällisiä työpaikkoja, tuetaan ja kehitetään ekologista yrittämistä, kiertotaloutta sekä yhteiskäyttökulttuuriin kannustavia yrityksiä ja yhdistyksiä. Työllisyyttä edistävät toimet ja ilmastoteot on mahdollista ja järkevää yhdistää.

Ekologinen liikkuminen
Ympäristön kannalta kestävän liikkumisen tulee tulevaisuuden kunnissa olla itsestäänselvyys. Turvalliset ja esteettömät kevyen liikenteen väylät kannustavat liikkumaan pyörällä tai jalan – ja polkuautolla tai potkukelkalla, kuten Outokummussa on tapana. Unelmieni Outokummusta pääsee myös helposti ja kätevästi julkisilla niin Kolille vaeltamaan, Helsinkiin työkeikalle kuin Viinijärvelle kirpputoriretkellekin.

Vasemmistonuorten kannanottoa lainaten:
”Hyvinvointivaltio ei aikanaan rakentunut itsestään. Hiilinegatiivisten kuntien rakentaminen vaatii saman kokoluokan ponnistuksia, määrätietoisuutta ja keskittymistä oikeisiin asioihin. Tosiasiat tulee tunnustaa: nykyinen talousjärjestelmämme ei ole kestävä.”

Kunnissa päättäjät voivat toimia aktiivisesti ja oma-aloitteisesti rakenteellisten muutosten edistämiseksi. Vaaditaan siis muutosta, ja tehdään se 🌱

Ehdokkaaksi lähtemisen myötä olen ollut uuden äärellä, kun puoluevalintaani on pyydetty perustelemaan. Vastaus on ollut usein aika ontuva, koska olen vilpittömästi yllättynyt kysymyksestä – puoluevalinta tuntui itselleni niin ilmiselvältä, että kuvittelin sen loistavan myös läpi jo ennen vaaleihin lähtöä. Muistaakseni ensimmäiset perustelut, joita olen antanut, olivat luokkaa ”vasemmisto vaan on mun puolue”. Ei tullut kovin vakuuttava olo kun sanoi noin 😅🤦🏻‍♀️

Tosiasiassa matka vasemmistoliiton jäseneksi on alkanut jo teininä, kun liityin eläinoikeusjärjestö Animaliaan. Eläinten oikeuksien puolustaminen tuntui tärkeältä: tajusin, että ihmisen tehtävänä on pitää niiden puolta, jotka eivät siihen itse kykene. Silloin Animaliassa kampanjoitiin muun muassa mäkkärin ”Syökää kanaa!” -mainoskamppista vastaan sloganilla ”Syökää porkKanaa!” ja levitettiin tietoa tehotuotetun lihan ongelmista. Broilerin tehotuotanto oli yläasteikäiselle minulle aivan käsittämätön vääryys, ja niin ajattelen vieläkin. Silloin alkoi pikku hiljaa karttua käsitys yhdistys- ja järjestömaailmasta, erilaisista ihmistenvälisistä yhteenliittymistä, joiden toimintaa ajavat yhteiset tavoitteet ja toiveet paremmasta maailmasta. Vasemmistonuoriin liityin muistaakseni muutamaa vuotta myöhemmin lukioikäisenä, kun Maailma kylässä -festivaalilla tuli vastaan koju, jonka sisällöt puhuttelivat. En kuitenkaan aktivoitunut järjestössä koskaan rivijäsenyyttä enempää, koska muut mielenkiinnon kohteet veivät huomion. Vähitellen puoluetta seuraamalla syntyi luottamus, että vasemmistoliikkeessä on voimaa ja hyvää tahtoa, jota haluan nyt ehdokkaana kannattaa.

Vasemmistoliiton periaateohjelman ensimmäinen lause kuuluu näin:
”Vasemmiston tavoitteena on vapauttaa ihmiskunta sodasta, sorrosta, puutteesta ja eriarvoisuudesta.”

Tuon tavoitteen olen valmis allekirjoittamaan, ja sitä tarkoitan sanomalla, että vasemmisto on mulle oikea puolue. Tavoite on valtava, mutta niin on myös tahto mennä sitä kohti. Ajattelen, että vasemmiston ehdokkaana voin luottaa siihen, että porukka, johon kuulun, pitää pienemmän puolta, ei jätä ketään yksin, ja perustaa toimintansa tasa-arvoon.

UUSI VUOSI, UUDET HAASTEET! Olen Outokummun Vasemmiston ehdokkaana kuntavaaleissa tulevana keväänä. Hakeuduin ehdokkaaksi, koska haluan vaikuttaa kotipaikkakuntani tulevaisuuteen ja antaa oman panokseni paikalliseen päätöksentekoon. 

Jotakuinkin koko äänestysikäni olen ollut tavalla tai toisella huolissani poliittisesta kehityksestä maailmalla ja myös Suomessa. Ympäristöhuolen lisäksi olen kantanut huolta muun muassa vihamielisyyden lisääntymisestä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Huoli on ollut ajoittain lamaannuttavaakin laatua, mutta nyt olen saanut uudenlaista toiveikkuutta ja tarmoa ryhtyä hommiin avoimen, ympäristöystävällisen ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan puolesta. Siksi lähdin ehdolle kuntavaaleihin.

Outokumpu on mulle erityinen ja rakas paikka. Haluan vaikuttaa siihen, että täällä on jatkossakin kaikille halukkaille mahdollista asua ja elää omannäköistään elämää. 

Näiltä sivuilta löydät lisää tietoa musta ja yhteystietoni, jos haluat olla avuksi vaalityössä kevään mittaan (etänä tai Outokummussa). Tärkeintä on kuitenkin äänestää itselle sopivaa ehdokasta, missä sitten asutkin!

Vaalipäivä 13.6.2021